Retropan 320 film
10.9.2022mielenterveys, itsemurhien ehkäisypäivä, itsemurha, mitäkuuluu

"Mitä kuuluu?" -kysymys sisältää vain kaksi sanaa ja se voi pelastaa ih­mis­hen­gen

10.9. vietetään it­se­mur­hien eh­käi­sy­päi­vää. Vuoden 2022 #mi­tä­kuu­luu -kamp­pan­jan keskiöön on nostettu vä­hem­mis­tö­ryh­mien edustajat, jotka ovat it­se­mur­hien ris­ki­ryh­mään kuuluvia hen­ki­löi­tä.

10.9.2022 vietetään itsemurhien ehkäisypäivää. Joka vuosi lähes 700 ihmistä tekee Suomessa itsemurhan. Suomi on ollut itsemurhien esiintyvyydessä maailman maista kymmenen suurimman joukossa. Viimeisen 30 vuoden aikana itsemurhien ilmaantuvuus on Suomessa puolittunut, jonka johdosta sijoitus on nyt lähempänä kahdettakymmenettä.


Tämän vuoden Mieli ry:n #mitäkuuluu-kampanjan keskiössä ovat vähemmistöryhmien edustajat. Vähemmistöryhmään kuuluminen voi vaikuttaa itsemurhariskiin. Muuhun väestöön nähden HLBTIQ-vähemmistöryhmien itsemurhariski voi olla jopa 3–4-kertainen. Tämä käy ilmi kansallisen itsemurhien ehkäisyn ja hoidon Käypä hoito -suosituksesta.


Miesten tekemät itsemurhat ovat 2–3 kertaa yleisempiä kuin naisilla, kun taas itsemurhayrityksiä naisilla esiintyy jonkin verran enemmän tai saman verran kuin miehillä. Yhtenä miesten itsemurhien suurta määrää selittävänä tekijänä on, että miehet valitsevat sellaisia tapoja tappaa itsensä, jotka johtavat suuremmalla todennäköisyydellä kuolemaan.

Kukaan ei voi tietää mitä toisen hymyn takaa löytyy!

#Mitäkuuluu -kampanjassa tänä vuonna luotiin biisi, joka kantaa nimeä "Hymyn takaa". Mieli ry kysyi vähemmistöjen edustajilta sekä itsemurhaa yrittäneiltä, mitkä biisit ja sanoitukset ovat antaneet heille toivoa jaksaa vaikeilla hetkillä. He keräsivät datan yhteen ja antoivat tekoälyn luoda melodian ja sanoituksen – eli kokonaisen biisin siitä, miltä toivo kuulostaa. Biisin voi kuunnella alta tai vierailemalla www.mitakuuluu.fi -sivulla.

"Pinnalla kellun ihan hiljaa

Mun sisällä kuohii niin kovaa

En haluis jäädä tuleen makaa

Mut mä välillä teen niin tahallaan

Mä oon kävelevä ristiriita

Mieli hakukoneneiden diagnosoima

Ei sitä nää tai tiedä kukaan

mitä löytyy mun hymyn takaa"

- Hymyn takaa -biisin sanoja

Voisin sanoa, että biisin tekemisessä on onnistuttu täydellisesti! Itse herkistyin kyyneliin kuunnellessani biisiä. Se herättää paljon ajatuksia, joiden äärelläe työssäni psykiatrisena sairaanhoitajana usein pysähdyn potilaiden kanssa. Toisaalta sanat herkisti myös sen vuoksi, että osa minusta samastui niihin omien kokemusten pohjalta.

Jokainen päivä on it­se­mur­hien eh­käi­sy­päi­vä

Mitakuuluu.fi -sivulle on koottu kolmen K:n opas itsemurhien ehkäisyyn: kysy, kuuntele, kerro.


KYSY: Kysy "mitä kuuluu?" Itsetuhoisista ajatuksista kannattaa kysyä suoraan rauhallisessa ja turvallisessa tilanteessa. Joskus asiaa pitää kysyä muutamaankin otteeseen, koska aiheesta voi olla vaikea uskoutua toiselle heti. Tutkimusten mukaan itsemurha-ajatuksista suoraan kysyminen ei lisää riskiä itsemurhalle.


KUUNTELE: Kuuntele. Ole empaattinen ja läsnä. Tarjoa apuasi. Hyväksy toisen tunteet. Muista ettei sinun tarvitse ratkaista tilannetta tai toisen ongelmaa. Keskustelun kesto on tilannekohtaista, mutta siihen on hyvä varata rauhallista aikaa riittävästi. Tärkeintä kuitenkin on, että olet läsnä ja annat tukesi autettavalle.


Voit kysyä lisätietoa: Mistä ajatukset ovat peräisin? Kaunako niitä on ollut? Voinko auttaa sinua jotenkin?


KERRO: “Mitä kuuluu?” -kysymykseen paras vastaus on kertoa aina rehellisesti, mitä sinulle kuuluu oikeasti. Siksi voidaankin sanoa, että vastuu ei ole aina vain kysyjällä.


Puhuminen selkiyttää ajatuksia ja avaa tilannetta. Monesti voi olla oloa helpottavaa pelkästään se tietoa, että joku toinen henkilö tietää, mitä omassa mielessä tällä hetkellä liikkuu.

KKK plus K...

Usein emme pelkää kysyä itse kysymystä vaan sitä mikä on vastaus. Erityisesti ensimmäisellä kerralla, kun kuulee läheisen itsemurha-ajatuksista saattaa kysyjässä nousta vahvoja tunteita ja reaktioita esiin, jotka ovat täysin luonnollisia. Tuolloin saattaa herkästi sanoa jotakin ajattelematonta tai lähteä äkillisesti pois paikalta. Tiedetään, että tällainen saattaa vahvistaa itsetuhoisia-ajatuksia ja syyllisyyden tunnetta kertojassa, mutta tällaisessa tilanteessa kysyjä/kuuntelija voi ottaa käyttöön neljännen K:n eli korjaa tarvittaessa.


Itse löysin tämän neljännen K:n vinkin psykologi Nina Lyytisen emännöimästä Psykopodiaa -podcastin jaksosta 96. Itsetuhoisuus ja itsemurhien ehkäisy. Vieraana Psykopodiaa podcastin jaksossa ovat väitöskirjaa itsemurhaa yrittäneiden suomalaisten hoitokokemuksista tekevä psykologi, psykoterapeutti Selma Gaily-Luoma ja MIELI ry:n Itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkö, psykologi Frans Horneman. Kyseisen jakson pääset kuuntelemaan TÄSTÄ.


KORJAA TARVITTAESSA: On luonnollista, että kuuntelija reagoi vahvasti itsessä nouseviin tunteisiin, kun läheinen kertoo itsemurha-ajatuksista. Silloin voi sanoa esimerkiksi: "Olen pahoillani. Haluan olla sinulle avuksi, mutta en heti osannut suhtautua oikein siihen mitä kerroit minulle. Vedetäänkö hetki happea ja aloitetaan alusta."


Mistä löytää apua?

Jos joku on mielestäsi akuutissa itsemurhavaarassa: Varmista, ettei hän jää yksin. Pyri poistamaan ympäristöstä välineet, joilla henkilö voi tehdä itsemurhan, kuten lääkkeet, aseet ja köydet. Akuutissa tilanteessa soita hätäkeskukseen (112). He osaavat ohjata oikean avun piiriin. Pysy itsetuhoisen henkilön luona, kunnes lisäapu saapuu paikalle.


Mikäli läheiselläsi tai sinulla itselläsi on itsetuhoisia ajatuksia, mutta kyse ei ole välittömästä itsetuhoisen teon vaarasta, voi apua hakea esimerkiksi työterveyshuollosta, opis­ke­li­ja­ter­vey­den­huol­los­ta tai omalta terveysasemalta.


MIELI ry:n kriisipalveluissa voi asioida puhelimitse tai chatin kautta. Palvelua voi käyttää myös nimettömänä: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/


----


Kriisipuhelin tarjoaa keskustelutukea suomenksi, ruotsiksi, arabian kielellä, ukrainaksi ja venäjäksi:


suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111


ruotsiksi numerossa 09 2525 0112

(ma ja ke klo 16–20, ti, to ja pe klo 9–13)


arabiaksi (myös englanniksi): 09 2525 0113

(ma-ti klo 11–15, ke klo 13–16 ja 17–21, to klo 10–15)

WhatsApp: 040 195 8202


ukrainaksi numerossa: 09 2525 0114

(ma ja to klo 12–16, ti ja pe klo 9–13, ke klo 17–21)


venäjäksi numerossa: 09 2525 0115

(ma ja to klo 12–16, ti ja pe klo 9–13, ke klo 17–21)


----


Chat-tukea tarjoavat:


Nuorille suunnattu Sekasin-chat on auki joka päivä: ma–pe klo 9–24, la–su klo 15–24. www.sekasin.fi


ATukinetin Solmussa-chat on suunnattu aikuisille ja se on auki ma–to klo 15–19. Tukinetistä löydät myös paljon muita yksilö- ja ryhmächatteja ja -keskusteluja eri teemoilla. https://tukinet.net/


Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin. Voit varata ajan kriisityöntekijälle suoraan kriisikeskuksesta. Keskustelu kriisityöntekijän kanssa on maksutonta. Kriisikeskukset: mieli.fi/krii­si­kes­kus­ver­kos­to


Itsemurhien ehkäisykeskus antaa apua itsemurhayrityksen jälkeen asia­kas­vas­taa­no­toil­la Helsingissä ja Kuopiossa. Tukea on tarjolla itsemurhaa yrittäneille ja heidän läheisilleen sekä itsemurhan tehneiden omaisille, myös vertaistukiryhmissä.


Itsemurhien ehkäisykeskus: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/itsemurhien-ehkaisykeskus/


Vertaistukiryhmät: https://mieli.fi/tukea-ja-apua/ryhmat/

1659199415821_DSC_1551-me.jpg

Sami-Petteri Asikainen

Olen 32-vuotias psykiatrinen sairaanhoitaja, somevaikuttaja ja miesten mielenterveys- ja kehosuhdeosaaja.

You can buy as an NFT on Foundation | 

https://foundation.app/@sonance/~/91090

Yh­teys­tie­dot

Sami-Petteri A.

samipetteri.asikainen@gmail.com

© 2020 samipetteri.fi – Kaikki oikeudet pidätetään.